Cushing-Syndrooma

Cushing syndrooma alkaa vähitellen, aluksi ilman kliinisiä oireita. Myöhemmässä vaiheessa cushing-tauti oireilee pitkänä kiharana karvana ja karvanlähdön ongelmina. Useasti cushing aiheuttaa myös insuliiniresistenssiä, joka voi johtaa kaviokuumeeseen. Myös taipumus kaviopaiseille ja huonolle kavion laadulle on tyypillistä. Hevosen vastustuskyky infektioita vastaan voi olla alentunut. Sairastunut hevonen juo usein tavallista enemmän ja sen vuoksi myös virtsaneritys lisääntyy. Koska cushingpotilailla aineenvaihdunta on katabolisessa (hajottavassa) tilassa, ne laihtuvat helposti ja lihaskunto heikkenee. Joillakin potilailla on ylimääräistä rasvakertymää niskassa ja lautasten tienoilla. Lihaskunnon heikkeneminen johtaa usein kaarevaan selkälinjaan ja roikkuvaan vatsaan. Sairastunut hevonen voi olla apaattinen, hikoilla tavallista enemmän ja tammoilla voi esiintyä epäsäännöllistä kiimakiertoa. Tammoilla myös maidon erittyminen voi olla oireena. Kaviokuumealttius tekee taudista vaarallisen. 

Cushingin oireyhtymän aiheuttaa hevosilla aivolisäkkeen (engl. pituitary gland) toiminnan häiriö. Englanniksi tautia kutsutaan pituitary pars intermedia dysfunktion = PPID. Aivolisäke tuottaa adrenokortikotrooppista hormonia (ACTH), joka kulkeutuu verenkierron mukana munuaisten kuorikerrokseen. Siellä ACTH vaikuttaa elimistön oman kortisonin (kortisoli) eritykseen. Myös muut hormonit kuten dopamiini, beta-endorfiini, alfa- ja gamma-MSH ovat osallisina taudinkulkuun. Hevosten cushingintauti ei ole verrattavissa ihmisten morbus cushingintautiin. 

Terveillä hevosilla elimistön kortisolipitoisuus nousee aamuisin ja laskee iltaisin, kun taas cushingintautia sairastavilla hevosilla kortisolipitoisuus on tasaisen korkealla. Luotettavin cushingtesti on deksametasonitesti, jossa määritetään ensin elimistön oma kortisolipitoisuus verikokeella ja sen jälkeen annetaan hevoselle annos deksametasonia (kortisonia). Vuorokauden (24h) kuluttua mitataan hevosen veren kortisolitaso uudestaan. Terveillä hevosilla kehon oma kortisolitaso laskee dexametasonin annon jälkeen, kun taas cushingintautia sairastavilla kortisolitaso pysyy lähes ennallaan. Taudin toteaminen ACTH- hormonitestillä on myös mahdollista.

Riskiryhmä ovat vanhemmat hevoset ja etenkin ne jotka kärsivät metabolisesta oireyhtymästä. Cushingintautia voidaan hoitaa lääkkeellä, mutta lääkitystä on jatkettava koko hevosen loppuelämä. Paranemista hevosen tilassa alkaa yleensä näkyä muutamien viikkojen kuluttua lääkityksen aloittamisesta.